Suurin osa suomalaisista syö lihaa, edes jossain muodossa. Vaikka kasvissyönti ja vegaanius ovat tasaisesti kasvavia trendejä, on lihaa syövien osuus suomalaisista kuitenkin reilun 90 % luokkaa. Lihaa käytetään suomalaista kohti useita kymmeniä kiloja vuodessa, eniten sianlihaa. Naudanlihaa ja siipikarjaakin kulutetaan kuitenkin melko paljon ja erityisesti broilerin kulutus on ollut nousussa viimevuosien ajan.

Suomalaiset haluavat ostaa suomalaista lihaa, joten Suomesta löytyy monenlaisia lihan tuottajia. Suomalaisista lihatuottajista noin 20 suurinta tuottaa suurimman osan kokonaistuotannosta, mutta yhteensä lihatuottajia löytyy maastamme reilusti yli 300 kappaletta. Suurinta tuotanto on naudan, sian ja broilerin osalta, mutta myös kalkkunaa, lammasta sekä poroa tuotetaan elintarviketeollisuuden käyttöön.

Lihatuotantoketju Suomessa

Suomen lihatuotanto on maailman laajuisestikin tarkasteltuna erittäin läpinäkyvää. Lihatuotanto on maassamme osaavien ammattilaisten käsissä ja sitä tukevat niin lainsäädännöt kuin erilliset, niitä pidemmälle ulottuvat, säädökset ja ohjeistukset. Lihatuottajia sekä muita lihan kanssa sen tuotantoketjun aikana tekemisissä olevia henkilöitä sitoo velvollisuus omavalvontaan, joten lihaa ja sen valmistusta tarkkaillaan jatkuvasti. Eläinten hyvinvoinnista huolehditaan myös niiden elinaikana ja esimerkiksi antibiootteja käytetään maailmanlaajuisesti vertailtuna hyvinkin vähän.

Lihan tuotantoketju alkaa jo karjatilalla, joiden toimintaa Suomessa säätelevät monenlaiset lakisäädökset ja ohjeet. Näillä taataan se, että karjaeläimiä esimerkiksi ruokitaan ja lääkitään niin, ettei kyseisistä toimista koidu haittaa myöhemmin lihaa syövälle ihmiselle. Eläinten hyvinvointi on tärkeää ja niillä onkin oltava esimerkiksi tietty määrä tilaa liikkua. Teurastamoja koskevat niin ikään omat säädöksensä ja tietysti myös lihan kuljettaminen on hoidettava tiettyyn tapaan, jotta se ei pääse pilaantumaan.

Suomalaisen lihan tuottaminen vientiin

Suomalainen puhdas ja turvallinen liha on yksi maamme ehdottomista vientivalteista ja vähäinen antibioottien käyttö on ehdottomasti yksi suomalaisen lihan erikoisuuksista Eurooppalaisellakin mittakaavalla tarkasteltuna, joten ei mikään ihme, että tätä elintarviketeollisuuden alaa halutaan puskea vientiin yhä enemmän. Nykyisin sen osuus koko elintarvikeviennistä on vajaa 10 prosenttia, eli lisääkin tuontitoimintaa lihateollisuuteen mahtuisi.

Lihatuotannon kasvua on haettu muun muassa Aasiasta. HKScan on esimerkiksi vienyt sianlihaa Japaniin. Myös siipikarjan vientiä tuohon Aasian maahan on tehty. Japanista saatu myyntilupa on jälleen yksi osoitus siitä, että suomalainen liha on puhdasta ja turvallista.

Suomalainen lihatuotanto osana maamme ruokaturvaa

Ruokaturvalla tarkoitetaan YK:n määritelmän mukaan tilannetta, jossa henkilöllä on mahdollisuus hankkia tarvittava määrä ravitsevaa ruokaa joko ostamalla tai kasvattamalla sitä itse. Suomessa lihatuotanto näyttelee tiettyä roolia ruokaturvan toteutumisessa. Lihatuotanto on nimittäin osuus – ja merkittävä sellainen – maamme omavaraisuutta. Osoitus tästä omavaraisuudesta on se, että sen osuus lihankulutuksesta on yli 90 prosenttia ja mahdollisesti Suomen lihatuotanto saisi tuotettua lihaa koko maamme tarpeisiin. Omavaraisuus on tärkeää maalle kuin maalle, vaikka vienti vetäisikin.

Kokonaisuudessaan elintarvikeala on teollisuuden aloista kolmanneksi suurin. Elintarviketuotantoala on siis suuri ja lihatuotannon mahdollisuudetkin oivat nousta suuremmiksi erityisesti viennin osalta. Viennin kasvattamisen ja sen järkevyyden puolesta puhuvat lihantuotantoluvut, joissa voisi olla vielä tehostamista. Samalla suomalaisten lihankulutus pysyttelee samana, ellei jopa laske hiukan, joten lihaa on kuin onkin erittäin mahdollista viedä vaikkapa juuri mainitsemaamme Aasiaan.

Suomessa on kuitenkin turvattava myös maamme rajojen sisäpuolella asuvien ruokaturva, joten aivan holtittomasti ei vientiäkään voi tehdä, sillä myös vientiin menevien tuotteiden on vastattava Suomessa tuotetulle lihalle asetettuja vaatimuksia, kuten puhtautta sekä antibioottien vähäisyyttä. Suomalainen lihansyöjä valitsee useimmiten mielellään Suomessa tuotetun lihan, sillä jokainen maassamme asustava varmasti tietää, että suomalaista lihaa ostaessa tietää, mitä tulee saamaan.