Luomutuotteet, eli luonnonmukaisesti valmistetut, viljellyt ja kasvatetut tuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan jo pitkään. Niin eettinen kuin ekologinenkin kompassi osoittaa yhden jos toisen kuluttajan kohdalla juuri luomu-tuotteeseen, vaikka se olisikin hiukan kalliimpi. Olivat kyseessä sitten jauhot, kananmunat tai liha, on luomu usein hiukan kalliimpaa, mutta toisaalta, samalla saa hiukan enemmän taetta sille, että tuote todella on kulkenut koko elinkaarensa aina kauppaan asti niin luonnonmukaisesti kuin mahdollista.

Sitä, että luomutuotteet todella ovat luomua ja täyttävät kaikki EU-säädösten pykälät, valvoo suomessa pääasiassa Evira, mutta myös Ely-keskukset. Mutta milloin tuotetta voi kutsua luomutuotteeksi ja mitä luomu-merkinnän saamiseksi tarvitaan? Jotta tuotetta voidaan kutsua luomuksi, tulee sen olla lisäaineineen – joita voivat olla muun muassa mausteet – pääosin luonnonmukaisesti tuotettu. Jotkut antibiootit, tuholaismyrkyt ja torjunta-aineet ovat kuitenkin rajoitetusti sallittuja.

Luomutuotteen tunnistaminen

Kaupassa luomutuotteen tunnistaa tietysti luomumerkinnästä, joka löytyy pakkauksesta. Merkkejä on Suomessa käytössä erilaisia, sillä suomalaisen, tummanvihreä-valkoisen luomumerkin lisäksi käytössä on myös EU-maiden yhteinen luomumerkki, jonka tunnistaa vaaleanvihreästä väristä ja lehden muotoon asetelluista valkoisista tähdistä. Lisäksi suomalainen leppäkerttumerkki merkitsee luomutuotteita samoin kuin ensiksi mainittu tummanvihreä-valkoinen merkki ja kertoo alkutuotteen luonnonmukaisuudesta.

Luomumerkityt tuotteet ovat siis aina vähintään 95 % luonnonmukaisesti tuotettuja ja niiden pakkauksista löytyy myös alkuperäinformaatio, jonka avulla tuotteen elinkaaren voi jäljittää. Pakkaukseen on merkitty myös tuottaja sekä valmistaja tai myyjä, mutta myös tarkastuselimen tiedot vähintään kooditunnuksin.

Luomulihan tuotanto

Luomuliha on lihaa, joka on tuotettu luonnonmukaisen viljelyn periaatteiden mukaan ja täyttää EU:n luomutuotannolle asettamat säännökset. Aluksi tämä saattaa kuulostaa siltä, että luomulihan kohdalla ero tavanomaiseen lihantuotantoon olisi vain se, että lihakarjalle ei syötetä torjunta-ainein kuorrutettua rehua ja muutoinkin niin sanotut myrkyt jäävät minimiin. Tämän lisäksi luomulihan tuotantoon kuuluu kuitenkin myös eläinten tiloihin liittyviä säännöksiä, kuten ulkoilumahdollisuudet sekä suuremmat vähimmäistilat yhtä eläintä kohden.

Lehmien kohdalla tilaa vaaditaan luomutilalla yksilölle kolmasosa enemmän kuin perinteisillä tiloilla. Myös vasikoiden osalta on määrätty, ettei niitä saa pitää yli viikon vanhoina yksin, sillä lehmän vasikat tarvitsevat parhaassa tapauksessa ikäistään seuraa. Lehmien tulee päästä luomutiloilla ulos, mutta niin myös sikojen, joilla on oltava jaloittelumahdollisuus ja mahdollisuus luontonsa mukaan tonkia maata aina toukokuusta syyskuuhun asti. Sikojen tilavaatimus luomutilalla on tuplasti perinteisen tilan sikojen tilavaatimuksiin verrattuna. Luomusikojen kohdalla vaatimukset eroavatkin varsin paljon ja siksi niiden tuotantoon ja erityisesti niille sopivien navettojen rakentamiseen tarvitaan suurempia satsauksia kuin esimerkiksi lehmien kohdalla.

Luomukanaloiden on tarjottava hiukan suurempi tila kanaa kohti kuin perinteisissä kanaloissa ja ne ovat myös aina lattiakanaloita. Kesällä luomukanoilla on mahdollisuus ulkoiluun aidatussa tarhassa, aina lokakuulle asti ja tällöin ero normaaleihin lattiakanaloihin onkin suurempi. Talvellakin kanoille on tultava luonnonvaloa, sillä luomukanalan vaatimuksiin kuuluu myös se muun muassa munintapesien ja orsien lisäksi.

Onko luomuliha parempaa?

Kysymys siitä, onko luomuliha parempaa kuin perinteisin keinoin tuotettu liha, on itse asiassa kaksisyinen kysymys. On nimittäin ensin määriteltävä, tarkoitetaanko paremmuudella makua, ekologisuutta vai kenties eettisyyttä. Jos aloitetaan viimeksi mainitusta, voidaan edellisen kappaleen perusteella varmasti sanoa, että ainakin eettisempää luomuliha on, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. Eläinten lääkitsemiseen liittyy luomutiloilla tiettyjä säännöksiä, jotka voivat nostaa pintaan eettisiä kysymyksiä siitä, kumpi on tärkeämpää, teuraaksi päätyvän eläimen terveys vai sen lihaa syövän ihmisen terveys ja kumpaan eläimen lihaan mahdollisesti jäävät antibiootin jäänteet lopulta enemmän vaikuttavat.

Ekologista luomu on niin ikään varmasti osin, sillä luomutuotannossa ei käytetä niin paljon luontoa kuormittavia torjunta-aineita, jotka Suomessa laskisivat jo liian rehevöityneeseen Itämereen. Tältä osin luomulihan voi siis sanoa olevan parempaa, vaikka se ei välttämättä olisikaan kaikkien mielestä sen eettisempää. Kuinka on laita sitten luomulihan maun? Tästä aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan maku ei ole huomattavasti parempi luomulihassa, mutta tämä saattaa olla myös mieltymyskysymys.